"I wouldn't say that. The way I see it, every life is a pile of good things and bad things. The good things don't always soften the bad things, but vice-versa, the bad things don't necessarily spoil the good things and make them unimportant."

Miten nää viikonloput tuntuu menevän aina niin hirveen nopeesti, lauantain ja sunnuntain välillä tuntuu olevan vaan pari tuntia!!

Lauantaina lähdettiin Roxanen kanssa aika extempore Natural History Museumiin, koska oli just sopiva museosää = harmaata ja satunnaista vesisadetta eikä muita suunnitelmia koko lauantaille. Täällä ihan älyttömän mahtavaa on se, että suurimpaan osaan museoista pääsee ilman pääsymaksua eikä Natural History Museum tee poikkeusta. Se oli ihan hillittömän kokonen ja älyttömän kaunis mesta, tuntu kun oisin kävelly suoraan Tylypahkaan! Natural History Museumissa on useampi "kokonaisuus" ja ne eroaa toisistaan ihan täydellisesti, joten oli ehkä vähän liian kunnianhimoinen ajatus yrittää kiertää kaikki paikat läpi yhdessä päivässä. Informaatiota tuli joka suunnasta jatkuvalla syötöllä, joten sain hirveen päänsäryn enkä lopussa jaksanu edes lukea enää yhtään infotaulua ja kävelin vaan paikasta toiseen aivotoiminnan ollessa luokkaa nolla. Mutta oli kyllä tosi mielenkiintonen kokemus ja aion mennä tuonne vielä monta kertaa uudestaan ihan erilaisella tarmokkuudella!




Osioon, joka kerto ihmisestä, oli rakennettu tällanen jumalattoman kokonen musta huone jossa oli tollanen jäätävän iso vauva. Se huone esitti kohtua ja siellä kuulu tasainen syke, tutum...tutum... Olin vaan huuli pyöreenä siellä haha.









Tiesittekö, että vastasyntynyt sinivalas painaa kolme tonnia?

Tää paikka oli karmiva. Tuolla oli sellasia hyllyjä, joiden päällä oli lasipurkkeja ja niissä lasipurkeissa oli nesteessä kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Kaloja, rottia, jäniksen poikasia, kotkia...


Sunnuntaina mentiin vähän keventämään kukkaroa Primarkiin parin muun au pairin kanssa. Meitä oli lopulta yhteensä kuusi (saksalainen, suomalainen x2, unkarilainen, espanjalainen ja itävaltalainen) tyttöä ja tutustuttiin toisiimme tosi hyvin shoppailun/Starbucks Coffeeilun/Subwayn merkeissä. Oli tosi kiva nähdä muita, ennestään ihan tuntemattomia au paireja! Haha ja ainiin, nauratti Starbucksissa kun tuo itävaltalainen tyttö vaan alko puhumaan miulle ihan yhtäkkiä suomea ja olin ihan kysymysmerkkinä. Myöhemmin sain kuulla, että sen tytön äiti on suomalainen ja että ne käy joka vuosi suomessa. Tuntuu että suomalaisia on joka puolella, Roxanekin sano bussissa että "I thought there were many Germans here but GOD there are Finnish people everywhere and now I even met a girl from Austria but she's also half Finnish!!!" :D

Pakko vielä avautua englantilaisesta säästä. Ymmärrän nyt täydellisen hyvin miksi sää on erittäin hyvä puheenaihe täällä. Eilen kun oltiin tulossa illalla takaisin kotiin, alko satamaan ihan älyttömästi vettä. En voinu edes käyttää (uutta, hienoa, ihanaa, pandamaista...) sateenvarjoani, koska oli tosi kova tuuli enkä sen takia pystyny kunnolla liikkumaan eteenpäin sateenvarjo auki. Kadut vaan tulvi vettä (ja kyllä, kiitin itseäni jälleen kerran onnistuneesta kenkävalinnasta nimim. ai mitenniin converset - joissa on reikä pohjassa - ei oo hyvät kengät sateella?, bussin ikkunat oli niin huurussa että oli ihan mahdotonta nähdä ulos ja kaiken lisäks keskustassa oli ihan jäätävä liikenneruuhka. Huh. Ja tänään kun lähdin hakemaan J:tä koulusta, ulkona paistoi aurinko ja oli niin lämmin etten ottanu edes mitään takkia mukaani. Kesken matkan alko tuulla ihan älyttömästi ja sataa kaatamalla vettä ilman mitään ennakkovaroitusta. Kyyhötin sitten ison puun alla ja mietin, että mitenköhän pitkään voin tässä odotella ennenkun on pakko päästä sinne koululle. Sadetta kesti ehkä 2min ja sen jälkeen alko taas paistamaan aurinko pilvettömältä taivaalta ja oli suorastaan kuuma?!

Kyllä tässä parin viikon aikana on tajunnu, miten paljon arvostan ja rakastan Suomea ja suomen kieltä.