"Och du lärde mig att fullständigt försvinna, in i dina tankar i ditt huvud står jag fri"

Nyt täytyy rehellisesti myöntää, että oon tänään ollu tavanomaistakin aikaansaamattomampi. Heräsin aamulla klo 07:15, makasin sängyssä peiton alla ja huutelin Jackille ohjeita kuten "have you brushed your teeth?" & "did you make your bed?". Lopulta oli kuitenkin pakko nousta antamaan tuolle ipanalle aamupalaa, tänä aamuna tarjolla oli perinteisesti paahtoleipää. Siinä sit itsekin yritin jotain syödä, tyhjensin astianpesukoneen, hengasin vähän aikaa alakerrassa siihen asti kunnes Steve tuli alakertaan ja lähti viemään Jackia kouluun, jonka jälkeen kapusin takaisin yläkertaan omaan sänkyyn, nukahdin heti pään osuessa tyynyyn ja nukuin tyytyväisesti melkein neljä tuntia. Omaan erinomaiset unenlahjat, nukahdan halutessani max. viidessä minuutissa minne vaan, milloin vaan ja missä vaan. Nukkuminen on ihanaa!!!

En jaksanu tänään edes syödä, illalliseksi kokkasin kuusi kalapuikkoa ja pilkoin vähän kurkkua. Voiko tästä enää vajota alemmaksi? Onneks Kyra ja Jack otti miut iltapäivällä mukaansa tässä aika lähellä sijaitsevaan puistoon, jossa on mm. kuntosali. "Treenattiin" siinä sit ahkerasti ja käytiin kaikki laitteet läpi, vaikka ei ois kyllä ainakaan minulla pokkaa tehdä tuota hommaa ihan vakavissaan. Siirryttiin siitä sit kiikkumaan ja harrastettiin yleistä riekkumista, Jack on ihana kun sen kanssa voi kirmailla pitkin maita ja mantuja. Ennen lähtöä napattiin mukaan riistohintaiset pehmikset ja harrastettiin pituushyppyä. Nyt käytiin vielä illasta kahden tunnin lenkillä armaan au pair toverini Roxanen kanssa, ehkä tää urheilusuoritus hyvittää päivän laiskottelun?

Käytiin muuten tosiaan siellä Cardiffissa kolme viikkoa sitten, mutta koko reissu oli näin kaunistelematta suhteellisen perseestä ja se on syy siihen, miksi en oo innosta puhkuen kirjottanu mitään koko seikkailusta. Otin kunnon kamerallani tasan kaksi kuvaa, toinen on näkymä Cardiff Baysta ja toinen on kuva TARDISista. Pakko kyllä varmaan kuitenkin avata tuota kokemusta täällä, lupaan tehdä sen heti huomenna.

Mitä muuta miulle kuuluu? Ostin söpön huopahatun, koin mielenkiintoisen kohtaamisen meidän British Gas -miehen kanssa, oltiin keskustassa yömyöhään ja nähtiin kun Tower Bridge avautui, sain nieleskellä kyyneleitä viimeisellä suomikoulukerralla (sain kukkia ja kauniin kortin<3), oon pohdiskellut tulevaisuutta, aloitin taas Neil Gaimanin Neverwheren ja voi luoja voiko täydellisempää kirjaa olla olemassakaan?, ostin kolmannet - ja tämän reissun viimeiset - vansit, kokosin Suomeen lähtevät tavarat kasaan ja olin sanaton, seurasin pienen oravan toimia yhtenä aamuna matkalla takaisin koululta kotiin, kävin St Albansissa ja rakastuin, oon nauranu ihan hulluna Very British Problems tweeteille, nautin jääkylmästä suihkusta boilerin sanottua itsensä irti, ihastuin palavasti Starbucksin uuteen Cool Lime Refreshmentiin & host mum oli ostanu miulle 1D kuitulampun ja oon ihan haltioissani näpeltäny sitä aina iltaisin. En vaadi ihan hirveästi ollakseni onnellinen, toivottavasti osaan jatkaa tätä samaa linjaa myös Suomessa. Lähtö häämöttää 45 päivän päässä, enkä vieläkään halua edes ajatella asiaa. Mietin innoissani mitä kaikkea aion Suomessa tehdä, mutta tämän hetken ja Suomessa elämisen välillä on musta aukko, jonne en halua kurkistaa.