Takaiskuja

Olen tässä parin viime viikon aikana ollut tosi tiiviisti yhteyksissä yhteen todella mukavaan perheeseen ja sain kuulla useaan otteeseen että olen yksi suosikkivaihtoehdoista. Tänään sain sitten sähköpostia, että valitettavasti valinta ei kohdistunut minuun vaikka kivalta tytöltä vaikutankin. Olin asennoitunut neutraalisti asiaa kohtaan joten järjetöntä pettymystä ei tullut, mutta voin kyllä rehellisesti myöntää että masentaa! Tällä hetkellä tuntuu siltä, että the right family on jossain tavoittelemattomissa enkä koskaan ylety siihen ja koko unelma au pair vuodesta vaan jää toteutumatta. Harmittaa ja tekee mieli luovuttaa.

Muutoksia suunnitelmiin & epäröintiä

Helmikuun tapaamisesta the perheen kanssa ei sitten loppujen lopuksi tullut mitään ja ehkä hyvä niin. Skypekeskustelun perusteella perhe vaikutti ihan hyvältä, mutta kaikki palaset eivät kuitenkaan loksahtaneet kohdalleen. Pitkän pohdinnan jälkeen tulin nimittäin siihen tulokseen, että en ihan mielelläni haluaisi edes puoliksi suomalaiseen perheeseen. Ajatus siitä, että lähtisin vuodeksi ulkomaille puhumaan suomea lasten kanssa tuntuu...noh, totta puhuakseni hieman ankealta. Yksi motiivini kun kuitenkin on oppia puhumaan englantia sujuvasti ja itsevarmasti. Olen kuitenkin valmis joustamaan oikean perheen kohdalla!

Toinen muutos koskee lähdön ajankohtaa. Tuleva kesä on luultavasti viimeinen, joka voidaan viettää "tutusti ja turvallisesti" yhdessä ystävien kanssa kotipaikkakunnallamme, enkä tiedä olenko valmis luopumaan siitä. Elokuu tuntuu siis huomattavasti paremmalta vaihtoehdolta lähteä, vaikka en tietenkään voi olla varma satunko saamaan perhettä juuri kyseisenä kuuna. Pitää vaan toivoa parasta.

Viime aikoina olen myös huomannut kyseenalaistavani itseäni ja päätöstäni lähteä au pairiksi. Onko minusta todella siihen? Entä jos kukaan ei halua ottaa minua perheeseensä? Varmaan ihan normaalia kohdata tällaisia ajatuksia, mutta ynhg toivottavasti menisivät pian ohi. Lähtöön kun toivottavasti on enää viisi kuukautta!!

Ensimmäinen

Moi kaikki ja tervetuloa! Olen toivon mukaan suuntaamassa Britteihin au pairiksi ensi kesän alussa ja päätin pistää blogin pystyyn, lähinnä päiväkirjaksi itselleni & tiedonlähteeksi läheisilleni. Toki muutkin kiinnostuneet ovat tervetulleita, varsinkin kun olen itse kolunnut noin tuhat ja sata au pair -blogia läpi, heh.

Olen haaveillut ulkomaille muuttamisesta niin pitkään kuin muistan ja erinäisten vaiheiden (lähdenkö vaihtariksi vai maltanko odottaa, että ikä riittää au pairiksi lähtemiseen) jälkeen olen nyt siinä tilanteessa, että kirjoitusten jälkeen koittaa vapaus ja odotettu hengähdystauko opiskelusta. Vielä toistaiseksi olen vailla perhettä, mutta muutama on kiikarissa ja olemme alustavasti sopineet tapaamisen helmikuulle, kun perhe on käymässä Suomessa. Jännittää!

Toistaiseksi ei vielä mitään sen jännittävämpää kerrottavaa, mutta laittakaa toki kommenttia ja liittykää lukijoiksi jos kiinnostaa. Palaan asiaan asioiden edistyessä/paniikin iskiessä/younameit...